On varmaan aika kertoa enemmän helikoptereista. Helikopterihan on ilma-alus, jossa nostovoima tuotetaan vaakatasossa pyörivällä roottorilla. Helikopteri kykenee nousemaan ja laskeutumaan pystysuoraan. Sen liikkumista hallitaan päälapojen lapakulmia muuttamalla. Helikopteri pystyy myös pyörimään paikallaan pyrstöroottorin avulla. Se sopii erityisesti maastossa tehtäviin kuljetuksiin, joten siksi se on erinomainen esimerkiksi ihmisten pelastamisessa maastossa. Helikoptereita käytetään usein myös sotilaallisissa tehtävissä.
Historiaa
Italialainen taidemaalari Leonardo da Vinci kehhitti helikopterin periaatteen jo 1400-luvulla. Silloin tekniikan alkukantaisuuden vuoksi ideaa ei kuitenkaan voinut toteuttaa. 1800-luvun lopulla tehtiin kuitenkin useita rakennusyrityksiä, mutta lopputuloksena oli hyvin kömpelöitä ja hädin tuskin maan pinnan yläpuolella leijuvia koptereita. Ensimmäisen köyttökelpoisen, lentämään pystyvän kopterin rakensi 1936 saksalainen Henrich Focke. Focken rakentama Fock-Wulf Fw 61 saavutti vuotta myöhemmin yli 3200 metrin korkeuden, yli 120 kilometrin tuntinopeuden ja lensi yki 230 kilometrin matkan. Nykyiselle asteelle helikopterin kehitti kuitenkin ukrainalais-yhdysvaltalainen Igor Sikorsky. Sikorsky kokeili Venäjällä helikopteria jo vuonna 1910, vaikka toimi tuolloin pääasiallisesti lentokonesuunnittelijana rakentaen muun muassa maailman ensimmäisen nelimoottorisen lentokoneen vuonna 1913. Venäjän vallankumouksen jälkeen Sikorsky siirtyi Yhdysvaltoihin. Sykorskin rakentama VS-300 yhden pääroottorin ja yhden pyrstöroottorin rakenteella toteutettu helikopteri lensi ensimmäisen kerran vapaasti 13. toukokuuta 1940.
Toinen maailmansota toi joitakin helikoptereita operatiiviseen käyttöön. Esimerkiksi Saksa käytti Flettner FI 282 helikopteria tiedustelutehtävissä. Sodan jälkeen kopteri kehittyi pelastuslaitteeksi esimerkiksi Hollannin tulvien aikana. 50-luvun alussa Korean sodassa Yhdysvaltain maavoimat käyttivät kopteria haavoittuneidensa evakuointiin ja huoltokuljetuksiin. 60-luvun puolivälistä alkaen Vietnamin sodassa Yhdysvaltain maavoimat käytti laajasti helikopteria taistelukäytössä, jonka seurauksena taisteluhelikopteri sai alkunsa.
Hyödyt ja haitat
Helikopterin suurin etu lentokoneeseen verrattuna on sen vaatima pieni nousu- ja laskutila, ketteryys sekä koneen kyky pysyä paikallaan ilmassa. Sen haittoja on monimutkainen rakenne, kalleus, hitaus ja moottorin aiheuttama melu. Moni haaveileekin helikopterin ostamisesta, vaikka ne ovat kalliita. Yksi tapa päästä edes helikopteriajelulle on pelata erilaisilla netticasinoilla, joissa säännöllisesti voi voittaa ulkomaanmatkoja casinoille, joihin yleensä kuuluu myös helikopteriajelu. Voit löytää tietoa tällaista tarjoavista casinoista ilmaiskierrostarjoukset.com -sivustolta arvosteluineen. Hintavuuden lisäksi helikopteri on suhteellisen epätaloudellinen, sen kuljetettua kuormaa kohden laskettu polttoaineen kulutus on hyvin suuri verrattuna kiinteäsiipisiin lentokoneisiin. Helikopterin ja lentokoneen parhaita ominaisuuksia on pyristty yhdystämään kehittämällä tavallista pienlentokonetta muistuttavia lääntyväroottorisia helikopterilentokoneita, joiden etusiipien kärjessä on suurilla roottoreilla varustettuja käännettäviä moottoreita. Moottorit tällaisessa koneessa käännetään koneen nousun ja laskun ajaksi pystyasentoon, jolloin roottorit saavat aikaan nostovoiman.
Helikopterit Suomessa
Suomessa ensimmäinen helikopterilento tapahtui Turun lentoasemalla järjestetyssä lentonäytöksessä vuonna 1949, jossa lensi Ruotsiin rekisteröity helikopteri. Ensimmäinen helikopteri Suomessa oli vuonna 1953 rekisteröity Imatran Voiman ja Ilmavoimien yhteinen, 1970-luvulle saakka käytössä ollut Bell 47, joka on esillä Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla. Rajavartiolaitokselle hankittiin vuonna 1960 kaksi neuvostoliittolaisen Mil Mi-1 -kopterin Puolassa valmistettua lisenssiveriota SM-1 S-600. Vuonna 1960 kopterien määrä nousi Suomessa viiteen ja vuonna 1967 niitä oli jo yhdeksän kappaletta. Vuonna 1975 koptereita oli Suomessa 21 ja vuonna 1982 32 kappaletta. Vuonna 1988 lukumäärä oli kivunnut jo 44:ään, vuonna 1989 kaikkiaan 52 kappaleeseen ja vuonna 1993 niitä oli jo 83. Vuonna 2003 helikoptereita oli rekisteröity Suomessa jo 74 kappaletta.
Suomessa helikopterilentämiseen tarvitaan lupakirja. Lentokoulutus on Suomessa ilmailuviranomaisen tarkoin valvomaa toimintaa. Lentokoulutukseen voi hakeutua henkilö joka täyttää samana kalenterivuonna 16 vuotta. Mitään yläikärajaa ei ole. Mitään erityisominaisuuksia ei helikopterilentäjältä vaadita, vaan riittää kun henkilö on normaalikuntoinen terve ihminen. Vastoin kaikkia huhuja, silmälasit eivät ole este lentämiselle, mutta korkea verenpaine ja jotkut sairaudet voivat sitä olla. Ennen lentokoulutuksen aloittamista käydään ilmailulääkärin tarkastuksessa.